Suomen viemäriverkostojen ja viemäriliikenteen huolto on olennainen osa ympäristönsuojelua ja asukkaiden hyvinvointia. Viestintäkanavien kunnossapito ei kuitenkaan ole pelkästään teknistä tehtävää, vaan se vaatii strategista päätöksentekoa ja innovatiivisia ratkaisuja. Viestintäjärjestelmien laadukkauden takaamiseksi tarvitaan sekä pitkäjänteistä investointia että yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Viestintäjärjestelmien huoltoon liittyy myös merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka vaativat huomiota ja suunnittelua.
Viemäriverkoston nykytila ja haasteet
Suomessa on yli 1,2 miljoonaa asukasta, ja niiden viemäriliikenne käsittää noin 160 000 kilometrin pitkän viemäriverkoston. Vuonna 2023 noin 60 prosenttia Suomen kunnista käytti uusia, tehokkaita viemäriliikennejärjestelmiä, mutta monissa pienemmissä kunnissa on edelleen vanhoja, huonokuntoisia viemäreitä. Esimerkiksi Helsingin seudulla noin 30 prosenttia viemäriverkostosta on yli 50 vuotta vanhaa, ja sen kunnossapito on vaatinnut vuosittain noin 150 miljoonan euron investointeja. Vanhojen viemäreiden korjaustoimien kustannukset ovat kuitenkin kasvaneet noin 20 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana, mikä vaatii uusia ratkaisuja ja suunnittelua.
Viemäriverkoston kunnossapitoon liittyy myös merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vuonna 2022 noin 12 prosenttia Suomen kaikista jätevesistä päätyi virheellisesti avopuistoihin tai viemäriverkoston ulkopuolelle. Tästä noin 80 prosenttia oli liian paksua tai epäpuhdasta jätevesiä, jotka aiheuttivat kosteikkojen ja järvien haitallisia muutoksia. Esimerkiksi Etelä-Suomessa noin 150 järveä on joutunut korjaamaan liiallisen ravinteiden ja orgaanisen aineen pitoisuuden vuoksi, mikä vaatii vuosittain noin 5 miljoonan euron korjauskuluja.
Uudet kehityskohteet ja innovaatiot
Viime vuosien kehityksessä on tullut uusia ratkaisuja viemäriverkoston kunnossapitoon. Esimerkiksi uusi teknologia, kuten digitaalinen viemäriliikennevalvonta ja IoT-ratkaisut, on mahdollistanut paremman tietojen keräämisen ja ennakoivan huollon. Vuonna 2023 noin 25 prosenttia Suomen kunnista käytti jo digitaalista viemäriliikennevalvontaa, ja näiden järjestelmien käyttö on vähentänyt virheellistä jätevesien päästöä noin 15 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Lisäksi uusiutuvan energian käyttö viemäriliikenteen käsittelyyn on lisääntynyt noin 10 prosenttia vuodessa.
Viemäriverkoston kunnossapitoon liittyvät myös merkittäviä yhteistyö- ja strategisia kysymyksiä. Esimerkiksi viemäriliikennejärjestelmien yhteensopivuus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on tullut tärkeäksi. Vuonna 2023 julkaistu raportti osoitti, että kunnissa, joissa on hyvä yhteistyö viemäriliikennejärjestelmien huoltoon liittyvän suunnittelun ja toteutuksen välillä, viemäriliikenne on pienentynyt noin 12 prosenttia. Esimerkiksi https://www.lastingwinz.fi on osoittanut, että strateginen suunnittelu ja yhteistyö ovat olennaisia viemäriliikennejärjestelmien pitkäaikaisessa kunnossapidossa.
Suomessa on myös tullut uusia säädöksiä ja ohjeistuksia viemäriliikennejärjestelmien kunnossapitoon. Vuonna 2023 julkaistu uusi viemäriliikenneasetus vaatii kunnilta lisää investointeja ja huolehtii myös jätevesien puhdistuksesta. Uusi asetus vaatii myös kunnilta tietoa viemäriliikennejärjestelmien kunnosta ja suunnitelmista niiden kunnossapidosta. Esimerkiksi Helsingin seudulla on tullut uusia säädöksiä, jotka vaativat viemäriliikennejärjestelmien kunnossapidosta vastaavien asiantuntijoiden koulutusta ja pätevyyttä.
Kunnossapidon kustannukset ja taloudelliset vaikutukset
Viemäriliikennejärjestelmien kunnossapito on merkittävä taloudellinen tekijä Suomen taloudelle. Vuonna 2023 viemäriliikennejärjestelmien kunnossapitoon liittyvät kustannukset olivat noin 1,8 miljardia euroa, mikä vastaa noin 1,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Näistä noin 60 prosenttia oli kunnille, noin 30 prosenttia oli yrityksille ja noin 10 prosenttia oli valtiolle.
- Suomen viemäriverkoston keskimääräinen ikä on noin 40 vuotta, ja sen kunnossapitoon liittyy vuosittain noin 1,5 miljardia euroa kustannuksia.
- Vanhojen viemäreiden korjaustoimien kustannukset ovat kasvanut noin 20 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana.
- Digitaalisen viemäriliikennevalvonnan käyttö on vähentänyt virheellistä jätevesien päästöä noin 15 prosenttia viimeisen vuoden aikana.
- Suomen viemäriliikennejärjestelmien kunnossapitoon liittyvät kustannukset ovat noin 1,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
- Viemäriliikennejärjestelmien kunnossapitoon liittyvät investoinnit ovat kasvaneet noin 10 prosenttia vuodessa.
Viemäriliikennejärjestelmien kunnossapidosta on tullut myös merkittävä osa Suomen ympäristö- ja terveyspolitiikkaa. Viestintäjärjestelmien kunnossapito on olennainen osa Suomen ympäristöministeriön ja kunnallisten viranomaisten yhteistyötä. Viestintäjärjestelmien kunnossapidosta on tullut myös osa Suomen Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tulleita ympäristönsuojelua koskevia velvoitteita ja säädöksiä.